Rasti seinään.

Nyt lyömään isoa rastia seinään, koska meikäläinen oli tänään - ette kyllä ikinä usko.... tättädädäää....
MP MESSUILLA ja täysin vapaasta tahdosta!
Eikä kyseessä todellakaan ollut mikään hukka niminen reissu, koska löydettiin tulevalle ajokaudelle aivan hitokseen edukkaasti puuttuvat ajovarusteet.
Älkää toki pidättäkö hengitystänne.... TATTADADAAA!

JIHUU!
Mukaan tarttui IIHANA kypärä, IIHANAT saappaat, IIIHANAT ajohanskat ja IIHANAT housut.
Pinkki takki olikin jo kotona odottamassa loppusettiä <3

No nyt joku ilman muuta miettii, että pystyikö tämä muutenkin "pikkusen nopee liikkeissään" hankkimaan tässä kolmenkympinkriisissään jo kortin ja pyöränkin, mutta niin uskomatonta kuin se onkin - sitä ei ole (vielä) tapahtunut. Toistaiseksi meikäläisen paikka on (kaikkien onneksi) visusti kyytiläisenä.
Vaikka ei tuo kortin ja pyörän pikahankintakaan sikäli olisi ketään yllättänyt...

Myönnettävä se kuitenkin on, että moottoripyöräkärpänen pääsi nappaamaan pikku palan sydäntä käydessäni vähän messuhengessä pyörien päällä fiilistelemässä.
(Vai kuuluuko tällainen moottoripyörähömpötys siirtää sinne keski-iän korville ihan vaan suosiolla... Mutta jos mä olenkin jo oman elämäni keski-iässä - kukas sitäkään tietää?!)

Siispä olisiko se kriisipyörä ehkä tämä?
Voiko sen viedä kotiin?
Vai sopisiko tällaiselle pikkusen kilahtaneelle luonteelle paremmin tällainen pikkusen kilahtanut yksilö?


No - toistaiseksi laitamme nämä ajatukset sinne tulevaisuuden haavelokeroon (lottovoittoa odottelemaan) <3

Ja koska seiniä on viimeaikoina täytelty enemmän ja vähmemän rasteilla, niin lisätään samaan syssyyn vielä yksi rasti lisää!
(VAROITUS - saattaa sisältää ällöttävän määrän tyhjänpäiväistä hehkutusta)

Mitä ihmettä on tapahtunut mun vaikeille AAMUHERÄÄMISILLE ja jatkuville torkutuksille.
Missä on ne "njam njam - jos vielä kymmenen minuuttia...." -hetket ???

Nukun niin järjettömän hyvin, että aamut ei vaan näytä tuottavan enää ongelmia. Tänään heräsin klo 5.30 ilman kelloa vapaaehtoisesti aamulenkille. Ennenkuulumatonta!

Tämän viikon etätöitä tehneenä olisi myös ollut mahdollisuus nukkua vähän pidempäänkin, mutta ei - joka aamu olen noussut jämptinä viimeistään klo 6.30 ja ampaissut suoriltaan lenkille - edes tajuamatta miten helppoa tämä on ollut.
Voiko tämäkin oikeesti johtua vaan Fitskuista ?? Voihan?!....! <3

Eilisaamuna jopa Duo Disaster oli sitä mieltä, että kello on liian vähän aamulenkille.

Duo Disaster
Tuosta Duo Disasterin uusimmasta jäsenestä on kuoriutunut varsinainen teräspappa.
Lenkillä kirmailee metsät ja pellot läpi kuin nuori poika konsanaan - illan leikeistä puhumattakaan. Kuvaakin yritin leikeistä ottaa, mutta kymmenet kuvat kaikki pelkkää heilahtanutta karvaa.
Tämän sain kuitenkin taltioitua <3

Hali
Huomenna tiedossa HIIHTOA (yksin!) -  eli täten suosittelen kaikkia hiihtoharrastelijoita pysymään pois ladulta tai sen läheisyydestä.
Sutturahiihto (toiselta nimeltään myös "viuhto") saattaa sisältää nimettömän määrän sauvojen raivokasta huitomista ja kiukkua kirosanojen kera.
Mutta lupaan iloita taas jälkikäteen <3
Íhanaa viikonloppua!

Hiihtokaverin karkoitusrukous ja muuta urheiluhuumaa.

En tiedä elänkö mä tässä nyt jotain "kuin viimeistä päivää" -vaihetta kolmenkympin (HÄLYTYS - KRIISI -HÄLYTYS) lähestyessä vai mistä tässä uusien kokemuksien keräämisessä nyt on kyse. Mutta kerta kun näin pitkälle on syövästä huolimatta päästy, niin elämä risaseks vaan!

JOTEN - saanen esitellä...
Ihanat lainamonot <3

Hiihto - check
Josko se nyt edes etäisesti kyseistä lajia muistutti.
Yllättävän paljon mahtuu kiukkua ja turhautumista yhteen pieneen sutturaan.
Matka ei ollut pitkä, mutta kesti vaivalloiset 50 minuuttia. Tuon tuskaisen ajan jälkeen oli jo vähän epäselvää, tulenko sittenkään näkemään sitä kuuluisaa kolmeakymppiä, joten oli kertakaikkisesti pakko luovuttaa.
Jos kuitenkin jotain positiivista, niin en kaatunut kertaakaan (kiitos sauvojen).
Tähän lajiin muodostui kuitenkin samanlainen viha-rakkaussuhde, kun juoksuunkin.
Vihaan tehdä sitä, mutta rakastan tunnetta, joka siitä loppujen lopuksi tulee.

Aion siis lähteä ehdottomasti uudelleenkin, mutta pieni aavistus on, etten tule saamaan hiihtoseuraa jatkossa. Se hiihtokaverin karkoitusrukous meni jotakuinkin seuraavasti:

"Mitä sä siellä vaan viuhdot menemään kertomatta mulle edes mitä mun pitää näillä tehdä??"
"ÄLÄ MENE NIIN KOVAA!"
"Mene sinä edeltä vaan kyllä minä pärjään!!!"
"Mäkin laitan sut joku päivä hevosenselkään ja laukkaan pois paikalta. Siinähän sitte mietit mitä pitää tehdä, jotta pysyt perässä!"
"Älä kato mua - mä en enää liiku jos sä katot!"
"HILJAA!"
Aamen.

Oon niin onnellinen tästä kaikesta muutoksesta, mitä mun elämässä on syövän jälkeen tapahtunut.
Miten paljon asenne liikunnan ja hyvinvoinnin suhteen voikaan muuttua!

Jo ala-asteella vihasin liikuntaa. Välttelin liikuntatunteja milloin menkoilla, keksityllä rasitusastmalla ja muilla tekoselityksillä. Koska en ollut ylipainoinen, en kokenut myöskään tarvitsevani liikuntaa. (YÖK -mikä ajattelutapa)
Ei siis mikään ihme, etten ole varsinainen luonnonlahjakkuus mitä urheiluun tulee.
Hirvittävän noloa se vain on myöntää - varsinkin ihmiselle, joka on puhkunut urheiluhenkeä jo lapsesta asti ja tuntuu taitavan lajin kuin lajin.
Mutta en aio lannistua - parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Asennetta vaan kehiin niin kyllä täältä vielä jonkinsortin liikuntaihmeeksi noustaan.
(Ihmehän tämä hiihtokin jo sinänsä oli)

Lenkkikatastrofi
Ja yks pieni halleluja näille ihanan karvaisille velvoitteille, jotka vie meikäläistä lenkille vähän väliä. Siinä ei kuulkaa auta tekoselitykset.
Tämä "Trio Katastrofes" ei kuitenkaan ole lenkkiryhmä helpoimmasta päästä, mutta siitäkin huolimatta, että ollaan melkoinen näky solmuinemme - tästäkin tulee varsin hyvä olo jokaiselle ryhmän jäsenelle <3

Pahoittelut ylitsevuotavast liikuntahurmiosta, mutta sitä tää mun elämä nyt on <3
Kumpa onnistuisin vielä kasvattamaan omatkin lapset tällaiseen vähän liikunnallisempaan moodiin. Lähes 10 vuotiaan neidin mielestä hengästyminen vaan on vähän sama kuin astma.
Ei siis toistaiseksi kovin lupaavat eväät.

Mutta hirvittävän kivaa keskiviikkoa kaikille <3

Taas uusia kokemuksia rikkaampana kohti kolmeekymppiä.

"Ennen kuin täytän 30" -lista kasvoi yhden viikonlopun aikana kerta heitolla.

RALLIT -check
Tämä ei ollut edes listassani, mutta koska tuli kuitenkin koettua niin lisätään sekin nyt listaan.
Eli Kyllä - oikeesti olin elämäni ekoissa ralleissa.
Pari kertaa jouduin siellä hangessa rämpiessä ja mutkaan piiloutuessa miettimään , että mitä hittoa sinne mennään oikeesti tekemään? Katsomaan intopiukeena kun autot ajaa ohi parissa sekunnissa?!
Tovin katselleena tajusin kuitenkin pointin - mutkapiilossa odotellaan, jotta autot menisi nurin. "Jippii".
No - olihan se kieltämättä aika vänkä kokemus. Ja tulipahan tehtyä ennen kuin täytän 30.
Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin suatanpa mennä uudelleenkin.

PILKKI - check
VOI kyllä - elämäni ensimmäinen pilkki takana (ja sekin ennen kuin täytän 30)
Kyseisen lajin "tiukka" kaksintaistelu käytiin eilen kotikaupungin jäällä.
Ja vaikka kuva antaakin ymmärtää, että leidi vonkaleen kanssa (oikea alakulma) on selvästi johdolla, tilanne päättyi kuitenkin Mörököllin voittoon 21 - 10.

Tammikuun pilkkikunkku 2015
Ei nasahtanut vielä Vuoden Pilkkikunkku -kruunua tähän päähän, mutta uusintaa odotellessa...

Vuoden "kuuluisat viimeiset sanat" -palkinnon voittaja sen sijaan alkaa olla selvillä.
Muistan erittäin tiukasti sanoneeni, etten "ikinä hankkisi toista koiraa, uroskoiraa, aikuista koiraa tai AINAKAAN saksanpaimenkoiraa".
Ja nyt tuossa mun jaloissa makoilee kokelas Bobi 11v.

Pappa
Lenkkejä on siis ollut riittämiin kahden karvakorvan kanssa, mutta salitreenit eivät ole sujuneet lainkaan. Onnistuin nimittäin hukkaamaan salikortin ja viikonloppuna niistä pyhistä ovista ei sitten ilman korttia noin vain lampsitakkaan. Tänään korjataan tilanne asiakaspalvelun ollessa auki ja haudataan tekoselitykset.

AINIIN - ja maidoton ruokavalio kaatui nyt ihan viimeistään eilisiin pilkkikaakaoihin. Ei siellä jäällä kuulkaa mikään maistu niin hyvältä kuin se kuuma maitokaakao.
Tästä kuitenkin noustaan uudelleen ja lähdetään uudelle maidottomalle kierrokselle.

No mites ne punnerrukset "ennen kuin täytän 30"?
Ja paskanmarjat! Minä luulin kykeneväni jo kymmeneen loistokkaaseen miestenpunnerrukseen, mutta salimarkku tuli ja herätti mut kuvitelmistani. Se käsky meni jotakuinkin näin: "Rinta alas asti - ei mitään puolikkaita!!" - ja punnerrusten määrä tippui puolella.
Lukeudunkin siis perinteisiin "valemarkkuihin" (jotka nostaa penkistä AINAKIN 500 kg yhellä sormella)
Eli PUNNERRUKSET - ei ihan vielä check.

Ja nyt yksinkertainen, mutta terveellinen HERKKUVINKKI täydellisiin cashew pähkinöihin (ja miksei muihinkin pähkinöihin)

Levitä pähkinät pitkin uunipeltiä (leivinpaperin päälle)
Roiski päälle tätä ihanan makuista ja kovin terveellistä Macadamia nut oilia ja reilu ripaus suolaa.


Pyörittele pähkinöitä pellillä ja tyrkkää uuniin n. 150 asteeseen niin kauaksi aikaa, että pähkinät alkaa olla rusehtavia. (huom. ei mustia - kuten joskus on saattanut tapahtua.)
Ota pois uunista, anna jäähtyä ja nauti <3

Nam
Hirmukivaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Sitä sun tätä ja enimmäkseen tota.

Riisiproteiinin makutesti suoritettu ja olihan se melkoinen..... noh elämys.
Raakakaakaon yritys muistuttaa "suklaanmakua" ei ole juurikaan onnistunut, mutta väitän sen silti olevan parempaa kuin ehta nakke naturell.
Jauhoisuus on vähän häirtsevää, koska kurkku kuivuu ikävästi, mutta kaikenkaikkiaan tässä tuotteessa voittaa sen puhtaus ja terveellisyys, joten tuote täten hyväksytty hoitamaan palkkarin virkaa.

VESI - tuo kaikkien janoisten sankari - mutta niin hirvittävän vaikea muistaa juoda.
Kuinka kauan sitä onkaan paasattu, miten elintärkeää vesi on ihmiskeholle. Kuinka monta kertaa, olen sivuuttanut aiheen ajatuksella: "hengissä ollaan vähemmälläkin" - vain laiskuuttani.

Ja nyt olen kertakaikkisesti löytänyt hyvin yksinkertaisen ratkaisun veden juomiselle -
NIIN ihana pullo, että sitä haluaa kantaa koko ajan mukana. NIIN ihana pullo, että siitä haluaa hörppiä kaiken aikaa. On se vaan NIIN ihana. <3
Smartshaker
Yksinkertainen neuvo (yksinkertaiselle ihmiselle.) Hanki siis NIIN ihana pullo. <3

Uudenvuodenlupauksethan on ihan sou lääst siisön joten ajattelin (Katan innoittamana) asettaa itselleni muutamia tavoitteita ajalle "ennen kuin täytän 30." (KRIISI - HÄLYTYS - KRIISI)

Yksi onneton leuka suorilta käsin (tiedän - tää on niin epätoivoista)
Hiihtolenkki sukset maassa 
("hiihdin" viimeksi koulussa - sukset yleensä ylöspäin)
30 äijämäistä punnerrusta putkeen 
(toistaiseksi menee varmaan säälittävät 10)

Siinä nyt tavoitteita alkuun - lista jatkuu kunhan keksin lisää. (Koska on täysi mahdottomuus yrittää muistaa kaikkea kerralla)

Kävin tänään pitkästä aikaa fysioterapiassa hoidattamassa leikkauksien jälkeen ilmaantuneita uusia imusuonikiristyksiä käsivarsissa. Herranjee mikä napsutus kuului, kun imusuonet rutisivat auki - laittomasta kivun tunteesta nyt puhumattakaan.
Kahden viikon päästä uudelleen samaiseen nautintoon.

Ja sitten iloisia PERHEENLISÄYSUUTISIA!
Ja EI - en ole nyt levittämässä tähän maailmaan lisää näitä pikkusen kilahtaneita geenejä - vaan meidän karvakorvien määrä kasvoi yhdellä korvaparilla, kun valloittava vanhus "Bobi"  -saapui kokelaaksi perheeseemme.
Toivotaan että Bobi sopeutuu ja täten tuli jäädäkseen <3

Ja siis katsokaa mun reuhkaa! Kalju on niin historiaa!
Alan olla jo ihan ylpee mun ponskusta. Hitaasti ja epävarmasti - mutta kuitenkin!!!
vielä täältä noustaan pitkätukaksi!
Ja nää on niitä päiviä, kun mä iloitsen työpaikastani - ja erityisesti mahdollisuudesta tehdä etänä töitä <3

koti office <3
Ja hirveen kivaltahan toi takka täällä kotitoimistossa näyttää, mutta jotta sain sen näyttämään tolta, se vaati rutkasti paperia.
MITEN tulipalot syttyy jostain hellasta, tai kahvinkeittimestä, tai kynttilästä - vaan koitappa saada yksi onneton takkapuu syttymään tarkoituksella niin EI SE VAAN SYTY!
Verhotko sinne pitäis heittää?!

Kiitos ja anteeksi.

Radiologin terveiset ja sekavaa treenielämää.

Voi te ihanat, jotka olette jo siellä huhuilleet uutisia ultrasta. Kiitos tuestanne <3
Eilinen päivä osoittautui tosiaan viikon parhaaksi kuullessani radiologin suusta ne täydelliset sanat:
"Hjuvin rasvainen imusolmuke - en epäilisi syöpää".
Katsellaan kuitenkin vielä muutama viikko, josko muuttaa muotoaan ja tarvittaessa uusi tutkimus.
Vaan enpä usko moiseen.
Pitäköön syöpä tunkkinsa ja antakoon HJUVIN rasvaisen imusolmukkeen elää ihan rauhassa omaa elämää uudessa asuinpaikassaan.

Terveemmän elämän testikausi saa tänään taas uusia ulottuvuuksia, kun saan puhdasta proteiinia hyppysiini.
Puhdistamon riisiproteiini
"Puhdistamon riisiproteiini on korkealuokkainen kasviperäinen proteiini. Sen raaka-aineena on käytetty täysjyväriisiä, joka on ensin idätetty parhaan mahdollisen imeytymisen ja ravinnetason saavuttamiseksi. 
Jauhe on runsasproteiininen (70%) mutta pelkän proteiinin lisäksi se sisältää vitamiineja, mineraaleja ja terveellisiä laadukkaita rasvoja. Riisiproteiini tuntuu suuhun hieman jauhoiselta, koska se sisältää runsaasti (7%) täysjyväriisin liukenematonta kuitua. 
Tämän riisiproteiinin aminohappoprofiili on erittäin tasapainoinen. Imeytyvyysindeksi eli PDCAAS (Protein Digestibility Corrected Amino Acid Score) on tasan 1.00 - sama kuin täydellisestä imeytyvyydestään tunnetuilla maito- ja heraproteiinilla sekä kananmunan proteiinilla. Verrattuna eläinperäisiin proteiineihin riisiproteiini saattaa olla huomattavasti vähemmän allergisoiva ja sopiikin paremmin herkemmille yksilöille. Suklaanmakuinen proteiinimme on maustettu aidolla, laadukkalla raakakaakaolla ja kaakaouutteella."
Lähde www.puhdistamo.fi
Olen jo pitkään koittanut etsiä palkkariksi jotain mahdollisimman puhdasta proteiinia. Ärsyttää kun kaikki hitokseen hyvänmakuiset on täynnä mitälie makeutusaineita ja muuta ylimääräistä roskaa.
Tätä tuotetta maistoin aikoinaan I Love Me -messuilla ja maku vakuutti. Jauhoisuus oli kyllä vähän YÖH mutta pieni paha siihen nähden miten puhdas proteiini on kyseessä.
Laitan tarkempaa makuraporttia kunhan pääsen kunnolla testaamaan.

Mitä tulee treenaamiseen niin olen yhä vailla määränpäätä. Vailla tavoitetta.
Mitä mä todella haluan?
(sen lisäksi, että "KAIKEN ja MIELELLÄÄN EILEN")

No ensisijaisesti tietysti hyvää oloa. Se on selvä.
Terveyttä - se lienee selvä myös.
Lisäksi haluan lihasmassaa. Lihaserottuvuutta. Voimaa. Vähemmän löysää, enemmän kireetä.
Ja olishan se ihan kiva bonus, ettei pakarat pääse kutittelemaan kantapäitä.

Mahdotonta?
Tuskinpa, jos omistaisin niinkin kätevän ominaisuuden kuin MALTTI.

Mikä tätä tavoitetta (maltinpuutteen lisäksi) myös rajoittaa, on aerobinen liikunta.
Koiran omistajana sitä ei vain jätetä pois päiväjärjestyksestä. Ja vaikka en koiraa omistaisikaan, niin kyllä tuo aerobinenkin kunto on aika iso osa terveyttä.

Tarkoitus ei ole kuitenkaan näyttää överipumpatulta naispuoliselta Arnold Schwarzeneggeriltä (vähän joutui googlaa sukunimeä) ja samalla yrittää epätoivoisesti "juosta" maratonia.
VAAN - nyt kun tarkoitus on kasvattaa massaa - on myös kilot saatava nousuun lenkeistä huolimatta.
Mun rasvaprosentti on tällä hetkellä aavistuksen alle "suositusten", joten syödä pitää (TERVEELLISESTI) melkolailla, jotta voin samanaikaisesti hoitaa aerobista kuntoa ja kasvattaa massaa -> lihasta.
Ihanan sekavaa, mut sopii mulle.
AAMEN.

Ja P.S. mua vähän onnellistuttaa <3

Väriä elämään!

Koska mieleni on äkkipikainen, sain päähänpiston laittaa blogini ulkoasun uuteen uskoon. Yllättävän kauan se vanha valkoinen ilme pysyikin, ottaen huomioon miten värikäs on kirjoittajan mieli.
Ja pinkkihän on aina pinkki. Eikä sitä voi olla koskaan liikaa... Kysykää vaikka Barbielta.

Eikä se hei kauaa vienyt, kun tämän terveysintoilijan löysi syntienkin ääreltä. Lähdettiin lauantaina aivan extemporee ystäväpariskunnan kanssa ravintolaillalliselle.
No hampurilainenhan sieltä listalta lautaselle tarttui, mutta ranskalaiset ymmärsin sentään vaihtaa bataattilohkoihin.
Erittäin nam. <3

Tuli siinä istuskellessa myös puhetta siitä, miten käsitys"täydellisestä lauantai-illasta" on vuosien varrella muuttunut.
Muinoin täydellinen lauantai-ilta koostui silkasta biletyksestä sekä liian aikaisista pilkuista.
Nyt illasta täydellisen tekee hyvä seura, hyvä ruoka ja hyvät unet.
Unien merkitys on kasvanut valtavasti viimeaikoina ja mieleeni väkisinkin hiipii kysymys:
"Olenko nyt lähellä aikuistumisen kynnystä?"
Olisi jo ehkä aikakin kun kolmenkympin rajapyykkiin on matkaa enää puoli vuotta.
(HÄLYTYS - KRIISI - HÄLYTYS)

Pakko kuitenkin olla kiitollinen tuosta lähestyvästä kolmestakympistä (kriiseineen), sillä vielä reilut kaksi vuotta sitten luulin elämäni päättyvän siihen pisteeseen.
Tässä sitä vaan porskutetaan vuosia (=kriisejä) keräillen.
Onnellinen siitä <3

Onnellinen olen myös lähestyvästä lomasta ja maisemista, joiden äärelle pian ensi kertaa pääsen.
rantaaaaa <3
Ja hyvänen aika - saan laittaa bikinit päälle ilman jatkuvaa huolta irtoboobsin sijainnista. JIHUU!
Eläköön kaksi pikkusen pilkottua kumpua (jotka eivät seilaa merillä erillään omistajastaan.)

Huomenna koittaa patin tuomiopäivä, kun radiologi saa luvan kertoa ne täydelliset uutiset: "Ei syöpään viittaavaa." Näinhän se menee. Meneehän?

Kuinkas treeni ja ruoka noin muuten?

Treeni yksin kulkee ihan OK mutta pieni kaiho treenikaverin suhteen on kyllä jatkuvasti päällä. Olisi ihanaa treenata useammin jonkun kanssa - tsempata ja tulla tsempatuksi.
Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, miten usein olen nyt saanut hilattua itseni sinne treenin äärelle.
Malttamattomuus on yhä suuri heikkous. Turhaudun todella nopeasti, kun rautaa ei vain nouse tarpeeksi.

Maidoton ruokavalio on sujunut moitteetta, mutta yhä hieman päänvaivaa tuottaa "pikaiset välipalat." Aikaisemmin olen turvautunut rahkaan, mutta nyt kun se on poissuljettu niin olen aavistuksen hukassa.
Vinkkejä siis vastaanotetaan helposti valmistuviin, mielellään ravintorikkaisiin välipaloihin.

Valtavan suuri kiitos hei kaikille, joiden mielenkiinto luonnollisiin ravintolisiin heräsi edellisen blogikirjoitukseni myötä. On ollut ilo saada kertoa tuotteista ja systeemistä enemmänkin. Ja ihanaa huomata, miten moni asiasta kiinnostui.
Linkkasin kirjoitukseni myös tuohon yläpalkkiin, jos joku haluaa vielä myöhemmin palata aiheen äärelle <3

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille - siitäkin huolimatta että tälläkin kertaa se alkoi maanantailla.
<3

P.S. KÄYKÄÄHÄN nyt herrantähen äänestämässä "How To Be A Bridezilla" -blogia vuoden hääblogiksi TÄÄLLÄ.
Ja lukemassa tietty sitä blogia TÄÄLLÄ

Ensimmäinen (ja viimeinen) HALLELUJA höpöhöpölle.

Niin moni on kysellyt näistä mun luonnollisista ihmeravintolisistä, että päätin nyt tehdä yhden kokonaisen postauksen koskien niitä. Lupaan tämän olevan ensimmäinen ja viimeinen "myyntipuhe" blogissani.

Kaikkihan lähti siis siitä, kun luin ystäväni Katan blogista TÄMÄN POSTAUKSEN
Se oli ensikosketus Fitskuihin ja niiden mahdollisiin terveysvaikutuksiin.
Suurin kiinnostus kuitenkin heräsi, kun kuulin veljeni astmaoireiden helpottaneen näiden myötä. 
(En tiedä millä keinoin Kata on saanut veljeni juomaan näitä, koska uskon hänen vastustaneen "hömpötyksiä" viimeiseen asti ;)

Näin kuitenkin tapahtui ja koska sairastan itse myös astmaa ja toisinaan joudun moninkertaistamaan annokseni astman huonon tilan takia (Kortisonikuureista nyt puhumattakaan...) - kiinnostus heräsi. 

Olen kyllä ollut tietoinen, miten suuri vaikutus suoliston hyvinvoinnilla on muihin sairauksiin, mutta olen jotenkin poissulkenut sen mielestäni kuvitellen, miten työlästä olisi selvittää kaikki tarvitsemani ravintoaineet ja vielä sellaisessa muodossa, että ne oikeasti imeytyisi.

Tässä yksi lukemattomista artikkeleista koskien suoliston hyvinvointia.

Mitä hyötyä?
Itse olen käyttänyt näitä vasta kuukauden päivät, joten voin kertoa vain näistä ensihelpotuksista, joita olen saanut. Toiset eivät hyödy näistä vielä 3 kuukaudenkaan kohdalla koska suoliston puhdistus saattaa vaatia enemmän aikaa - mutta lopussa kiitos seisoo.

Astmaoireet
Vielä joulukuun alussa ravasin keuhkokuvissa ja moninkertaistin astmalääkitystäni. Lääkäri määräsi mulle myös kortisonikuurin, joiden sijaan päätin aloittaa Fitskut.
Nyt unohtelen ottaa lääkettä, koska oireita ei kertakaikkisesti ole.

Virkeys
Aloitin kahvinjuomisen viime keväänä, koska tarvitsin extraboostia arkeeni - erityisesti työelämään. Vihasin kahvin makua, mutta vedin sitä silti - vain pysyäkseni hereillä ja virkeänä.
Nyt olen jättänyt kahvin pois kokonaan, koska olen hitokseen virkee ilmankin.

Unettomuus
Painun petiin ja nukahdan - kuinka yksinkertaista ja IHANAA. Nukun sikeämmin kuin koskaan eikä aamuherätykset edes ota päähän. Tämän uskon myös vaikuttaneen paljon päivän vireystilaan.

Vatsa
Toimii täydellisesti. Halleluja <3

Nyt odottelen vielä apua ihoon ja kynsiin, mutta pelkästään tämä energiaboosti jonka olen elämääni saanut varmistaa Fitskujen pysymisen mun elämässä jatkossakin.
Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin - tuntuu kuin olisin aivan liekeissä. Liikunta maistuu, terveellinen ruoka maistuu ja hämmästelenkin, kuinka vähän herkkuja tekee mieli. 

No mistä tämä kaikki sitten koostuu?

Optimaalisetti koostuu kolmesta purkista (jauhemuodossa) joista rakennetaan hyvänmakuinen vitamiinijuoma aamuin ja illoin - hyvin yksinkertaista.

BASICissä on mukana niin vatsan toimintaa edistäviä ja ruoansulatusentsyymejä kuin suoliston toiminnalle elintärkeitä kuituja, sekä maitohappobakteereja. BASIC sisältää lisäksi C, A, K ja E-vitamiinia, seleeniä sekä natriumia.
(Tästä monet ovat saaneet helpotusta myös turvotukseen)

ACTIVIZE on energiasaantia tehostava B-vitamiinivalmiste, joka sisältää kaikki B-ryhmän vitamiinit imeytyvässä muodossa ja lisänä C-vitamiinia sekä merileväuutetta ja luonnollista, sekä puhdasta guaranaa suoraan kasvin siemenistä uutettuna. Nämä kaikki yhdessä tehostavat B-vitamiinien imeytymistä ja vaikuttavat mm. mielialaan, energisyyteen, tarkkaavaisuuteen, muistiin, ihoon ja hiuksiin. ACTIVIZE tukee myös rasvanpolttoa.
(Ihan mieletön energiaboosti - tämän ansiosta pystyin jättämään kahvin pois)
(MUISTISTA en tiedä onko mulla enää edes toivoa ;) )

RESTORATE sisältää kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä, kuparia, mangaania, kromia, piitä, seleeniä, rautaa ja D-vitamiinia. Vaikuttaa positiivisesti myös ihon, hiuksien ja kynsien kuntoon.'
(Ne täydelliset yöunet <3 )

Muistan joskus itsekin sanoneeni, että "kun syö terveellisesti ja monipuolisesti, saa kaiken tarvitsemansa" mutta valitettavasti tänäpäivänä meidän ruoka on niin jumalattoman prosessoitua, että vitamiinien määrä ja imeytyvyys on todella olematonta.

Liian kalliita?

No ensireaktioni oli etten todellakaan lähde mukaan vain hinnan takia. Sitten mietin uudelleen - kuinka hiton monta euroa mulla menee päivittäin johonkin turhaan!

Mitä jos jätän sen suklaapatukan ostamatta? 
Mitä jos jätän ne miljoonat vitamiinipuristepurkit ostamatta, joista ei imeydy kuin murto-osa kehooni?
Mitä jos saankin tiputettua astmalääkityksen annostusta?
Mitä jos jätän sen energiajuoman / kahvin ostamatta?
Entä kahvipulla?

Ja ehkä tärkein.....
Mitä jos sijoittaisin elämäni tärkeimpään asiaan - OMAAN KEHOONI (jossa tarkoitus olisi viihtyä pidemmänkin aikaa)

Fitskuissa on myös 110 % "rahat takas" -takuu, jos kuukauden sisällä haluaa lopettaa. 
Eikä näissä muutenkaan mihinkään sido, joten lopettaahan voi sitten koska vain jos ei tunnu saavan apua.

Lisätietoja saa Katalta: katariina132@gmail.com tai multa: norppa85@gmail.com

SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI KOKEILEMAAN - tai ainakin pohtimaan asiaa <3

Hömpöttää!

Aloitetaan perinteisellä salipäivityksellä.
Olin eilen salilla.
Noin.

Eikä siinä vielä kaikki - salin jälkeen lähdettiin vielä mörököllin kanssa ulkoiluttamaan karvaista pullukkaa metsään ja pakko myöntää, että hangen korkeus yllätti. 
Ei ollut kukaan tehnyt metsässä lumitöitä.
Onnistuneen salitreenin ja hikisen tarpomisen jälkeen oli kuitenkin ihanaa heittäytyä pitkäkseen lämpimään saunaan - jalat kattoa kohti <3

Tein eilen elämäni ensimmäistä kertaa (terveellistä!!!) raakasuklaata ja yllätyin positiivisesti miten helposti se tapahtuu. Ihanan sallittu herkku.
Raakasuklaaherkkuja
Näiden reseptin heitin vähän hatusta, mutta nämä koostuvat siis seuraavista raaka-aineista:
Cocovin raakakaakaojauheesta, macajauheesta, sekä kylmäpuristetusta luomu neitsytkookosöljystä. Makeutukseksi - ja mauksi laitoin hieman hunajaa ja raastoin appelsiininkuorta. NAM <3

Oli varsin iloinen yllätys huomata, miten hyvä Cocovi -valikoima meidän lähikaupasta löytyykään. Kiva kun peruskaupatkin on alkaneet panostamaan näihin ihaniin terveyshömpötyksiin <3

Vaikka tässä on nyt tullut hurahtaneeksi taas näihin kaikenmaailman hömpötyksiin, niin kyllä se maalaisjärki taas tässäkin touhussa täytyy säilyttää. Voitte siis olla varmoja, että mut tulee varmasti löytämään vielä satunnaisesti myös hampurilaisten ja tavallisten sokerikarkkien ääreltäkin.
Lasillisesta viiniä jopa vähän haaveilenkin - mutta ajattelin säästää sen nauttimisen johonkin juhlavampaan hetkeen.

Siihen asti nautiskelen aamuin illoin vain näitä superjuomia ja iloitsen saamastani energiasta (suoliston kiitoksista puhumattakaan) <3
Fitskut
Kusti polki eilen kirjeen syöpikseltä ja sain ultra-ajan jo ensi tiistaille. Eipä tarvitse kauaa jännitellä, kun radiologikin yleensä kertoo tulokset heti. Oikein kiva :)

Voi tätä iloa ja onnea, jota mun elämäni parhaillaan puhkuu! Mä oon ihan liekeissä <3 
(Aika helposti se kylläkin usein tässä hehkutusvaiheessa just sit romahtaa, mutta mitäpä sitä stressaamaan ennakkoon.)
Kuten Samulikin laulaa: "Hyvät päivät SINÄ ITSE paistamaan saat".
nih! <3

P.S. Mielettömiä uutisia murheenkryyniltä. Allaspoika kävi eilen tekemässä lopulliset hienosäädöt ja allas toimii kuin unelma <3
En saata uskoa, mutta allas on täynnä 38 asteista vettä - enkä lämmittänyt siitä itse TIPPAAKAAN.

Askel kerrallaan kohti parempaa minää.

Se tunne, kun sä intoa puhkuen pääset kerrankin salille treenaamaan kahden hitokseen hyväkuntosen salimarkun kanssa ja uhoot mielessäsi pärjääväsi yhteistreeneissä "ihan hyvin." Ja se tunne, kun sä oot taas niin väärässä.

Se oli rintapäivä ja tulipa taas todettua, ettei salilta niin pieniä painoja löydykkään, kun nämä rinnat tarttis.
Voi sitä pettymyksen määrää kun voiman lisäksi tekniikkakin uupuu.
Kyllä siinä pikkulapsen mieli nosti taas päätään kun meinasin heittäytyä itkutpotkuraivareille salin lattialle toteamaan, etten mä tuu ikinä kehittymään!
Kiitos kuitenkin kannustaville salimarkuille kärsivällisyydestä!

Kipasin perjantaina syöpäklinikalla näyttäytymässä pattini kanssa ja sain lähetteen ultraan. Nyt sitten odotellaan Kustin polkevan postilaatikolle tutkimusaikaa tuomaan. Lääkäri kuitenkin totesi leikkauksesta olevan niin vähän aikaa, ettei olisi huolissaan.
Enkä itseasiassa sitä olekaan.
Syöpä
Vaan vaikka sitä huolettomasti syöpäpoliklinikalle lampsiikin niin kyllä tuo sana "SYÖPÄ" vaan siellä särähtelee silmään ja korvaan minkä ehtii. HYI.

Viikonloppu sen sijaan koostui todella onnellisista asioista - nimittäin ystäväni polttareista Tampereella.
Ohjelmassa oli hevostelua, Manic runia (yökerhotyylinen esteratajuoksu) hotellia, yökerhoa vip tiloineen ja ja ja ... 
Vaan omasta puolestani kirsikkana kakun päällä - kaikki tämä VESISELVÄNÄ <3
Polttarihattu
Nyt on alkanut omalla kohdallani myös sellainen "terveemmän elämän testikausi."
Hurahdin kokeilemaan puhtaita ja luonnollisia ravintolisiä joiden suhteen olen yleensä melko skeptinen - etenkin hinnan takia.
Ystäväni Katan blogista (klikkaa tästä) alunperin innostuneena ja sen jälkeen paljon näistä ravintolisistä lukeneena ajattelin vihdoin testata.

Niin paljon olen kuullut negatiivista mm. tablettimuodossa olevista vitamiineista ja niiden huonosta imeytymisestä, että päätin ottaa järeämmät aseet käyttöön.

Ravintolisien lisäksi ensimmäiset askeleet terveempään ja puhtaampaan elämään lienee alkoholin pois jättäminen ja herkkujen vähentäminen. Näissä olenkin jo onnistunut mielestäni aika hyvin. Herkut tuottavat yhä tuskaa, mutta silloin tällöin natusteltu tuskin on suurta syntiä.

Nyt kun liikuntakin on tullut pysyväksi osaksi elämää, seuraava etappi olisi saada iho loistokuntoon. Jostain syystä iho on alkanut menemään huonommalle hapelle mitä lähemmäs kolmeakymmentä siirryn.(KRIISI - HÄLYTYS - KRIISI) 
Tämän vuoksi näiden ravintolisien lisäksi lähdin kokeilemaan myös maidotonta ruokavaliota (jo pelkästään astmankin vuoksi).
Maidoton alkoi siis eilen, joten sen puolesta en osaa vielä sanoa vaikutuksia. Varsinkaan kun laitoin suuhuni samana päivänä myös suklaata. UPS.
Suurta tuskaa tuottaa ymmärtää mitkä kaikki tuotteet sisältävät maitoa. (Tähän mennessä lähes kaikki mitä olen meinannut syödä.)

Ravintolisiä olen nyt nautiskellut muutaman viikon ajan ja asiat jotka on muuttuneet niiden myötä on mm. unen laatu (nukahdan nopeasti ja nukun ihan törkeen hyvin) ja vireystaso päivisin (johtuen varmaan myös hyvistä yöunista)
Tämän lisäksi jotain ihan huikeeta on tapahtunut - astmaoireet on helpottanut.

Muistattekos kun kipasin tovi sitten keuhkokuvissakin, koska olin joutunut moninkertaistamaan astmalääkitykseni OMIN LUVIN. Nyt huomaan unohtaneeni ottaa päivän annoksen ja vain siksi, ettei oireita oikeasti juurikaan ole?! (Tämä sama vaikutus kuulemma veljelläni joka hörppii samoja ihmevitamiineja)
Lääkärihän määräsi mulle viikon kortisonikuurin, mutta kortisonia jo syöpähoitojen aikaan syöneenä en halunnut vastaanottaa niiden aiheuttamaa duracell -oloa (24/7) turvotuksineen joten päätin kokeilla ensin tätä.

Voihan se olla, että kyseessä on sattuma (tai ihmeparantuminen) mutta jotenkin itse uskon myös näiden ravintoaineiden voimaan.
Kyllähän se vaan on ollut tiedossa, miten suuressa osassa suolistonkin hyvinvointi on muihin sairauksiin.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin tässä nyt lyhykäisyydessään se, miten nämä ihmevitamiinit eroavat muista:

- Vesiliukosia (rasvaliukoset rasittaa mm. maksaa)
- Luonnollisia (ei sisällä mitään synteettistä, kuten monet puristepillerit mm. selluloosaa, joka tukkii entisestään suolistoa)
- Sisältää kaikki liukenenevat ja liukenemattomat kuidut
- Imeytyvyys on 95-100% NTC teknologian avulla, eli vaikka suolisto olisi vielä huonossa kunnossa/tukossa, imeytyvyys on huipussaan (puristeissa imeytyvyys on 0-15%)
- Laskettu tarkkaan se, että mikään vitamiini ei blokkaa toista.
- Sisältää maitohappobakteerit ja ruuansulatusentsyymit
- Siitäkin huolimatta että esim. aamujuomassa on suorituskykyä parantavia ja piristäviä vaikutuksia, nämä ravintolisät ovat dopingvapaita


 Mulle voi myös laittaa sähköpostia norppa85@gmail.com jos jotakuta kiinnostaa tällainen hömpötys myös <3

Jännityksellä odottamaan miten koekaniinin käy.

P.S. Vaikka pähkinät on terveellisiä, tuntuu siltä että nyt saattoi mennä överiksi...
nim. 200 g:n pussin pohja näkyy liian nopeesti.

Kodin onnea ja toivoa.

Sinne meni Loppiainen - ja joulukuusi.
Enpä meinaa uskoa, että sain oikeasti purettua joulukuusen tänä vuonna vain päivän myöhässä. Mieletöntä! (Ja varmaan pientä edistystäkin.)

Käsitreeni suoritettu eilen kunnialla ja tulinpa huomanneeksi jotain uutta pukuhuonekäyttäytymisessänikin.
Siinä missä yksirintaisena en epäröinyt näyttäytyä nakkena pukuhuoneissa - rikkinäisenä kaksirintaisena se on huomattavasti haastavampaa. Nyt kun kumpuni ovat toistaiseksi arpien täyttämät ja niistä uupuu aika olennaisia osia, on vaikeampaa riisuutua yleisön edessä ilman suurta tarvetta selitellä.

Yksirintaisen nähdessään jokainen nainen osaa päätellä tilanteen syyt, mutta näillä nykyisillä eväillä näytän lähinnä siltä, että olen ollut hiljattain sukupuolenkorjausleikkauksessa (joka jäänyt kesken).
Meinasi eräänäkin päivänä mennä palkkarit väärään kurkkuun kun tajusin, että mennyt flunssa oli vienyt äänenkin matalaan bassoon ja aloin keskustelemaan siinä yläosattomissa kanssatreenaajien kanssa. Mahtoi olla naisilla miettimistä jotta olinko edes oikealla puolella.
Vaan onko sillä loppupeleissä mitään väliä mitä kukakin miettii? Eipä juuri.

Kotiutuminen takaisin maalle on tapahtunut onnellisissa tunnelmissa.
Ei ole tämän ikkunanäkymän voittanutta. (Ja kukaan ei nyt lyö tähän mitään rantakuvia)
<3
Eikä puusaunan.
<3
Takasta nyt puhumattakaan.
Tai puuhommista.  Tai siitä käsin lämmitettävästä murheenkryynistä. Tai lumitöistä. (Ihan kun mä niitä edes tekisin... Niin kauan kuin auto liikkuu ja kengät nousee lumen läpi niin olkoon siinä)

Niin - onhan siellä hommaa. Ja onhan se vielä vähän rempallaan.
Mutta siellä mä oon onnellinen ja pitkästä aikaa joku paikka tuntuu taas kodilta <3

Siellä meidän kodissa juhlistettiin toissapäivänä mun karvakorvan 3 vuotis synttäreitäkin (juustohampurilaisen merkeissä.)
Kina 3 v
Ei pysty käsittämään mihin nämä 3 vuottakin vain hävisi. Vastahan mun karvamuru oli tämmönen.
<3
Enkä voi liikaa ylistää tämän karvaisen vaikutusta omaan toipumiseeni sytojen aikaan. Tämä rontti nosti mut sängynpohjalta metsään (hengästymään) juuri silloin kun sytopeikko huusi korvaani käskyjä jäädä petiin. Enkä edes halua kuvitella miten huonossa kunnossa olisin ollut syöpähoitojeni jälkeen, jos olisin uskonut sytopeikkoa.
Eikä ole yhteiset lenkit ennen tai jälkeenkään syövän olleet pahaksi.

Kiitos siis Susann että mahdollistit Kinan saapumisen meille siitäkin huolimatta ettei ehkä olla ansaittu "vuoden kovin koiraharrastaja" tai "aktiivisin kynsienleikkaaja" tai myöskään "vuoden silkkiturkki" -palkintoja menneinä vuosina. 
Rakkautta ja huolenpitoa on kuitenkin riittänyt <3

Huomenna menen tapaamaan syöpähoitajaa tuon yllättäen ilmestyneen patin vuoksi. Olen kuitenkin äärimmäisen luottavaisin mielin asian suhteen, mutta poissuljetaan nyt kuitenkin se kaikkein pahin vaihtoehto.
Tätähän tämä elämä nykyään on kun uusia oireita ilmaantuu. Syövän poissulkemista.
Ja niin kauan kuin diagnoosi ymmärtää pysyä poissa, ei ole syytä olla onneton.
Ja jos tarkkoja ollaan, ei diagnoosikaan tee elämästä onnetonta. 

Ainahan meillä on asenne ja toivo. Ja niin kauan kuin on asennetta - on myös toivoa.
JA niin kauan kun on toivoa on hitokseen hyvä tilanne <3

Näillä pohdinnoilla eteenpäin. Mukavaa ja eritoten ONNELLISTA torstaita kaikille <3

(Hyvällä säkällä) kauas pois - sinne mis on lämmin.

Aloitinpas eilisen päivän kunniallisesti salitreenillä ja voi ettien että miten hyvä fiilis sen jälkeen puskee. Joka kerta se mieletön fiilis tulee aina yhtä iloisena yllätyksenä. <3

Sitä vaan ei meinaa muistaa siinä kohtaa kun pitäisi nostaa se takapuoli sohvalta, eikä varsinkaan siinä kohtaa kun sitä takapuolta yrittää nostaa kyykystä painot niskan takana. Mutta muistaakseni lopussa kiitos seisoo.

Treenin jälkeen oli lähdettävä jo huiskimaan seuraavaan pisteeseen ja olin ikuisuusongelman äärellä - mitä syödä kiireessä?
Tässä kohtaa usein on tapahtunut Mc Virhe eikä voi kuin ihmetellä, että MIKSI hitossa kukaan ei ylläpidä yhtä kätevää, mutta TERVEELLISTÄ vaihtoehtoa tuolla tienvarsilla?
Hätä kuitenkin keinot keksii ja kurvasin kauppaan hakemaan tarvittavat välineet: Raejuusto, avokado, kertakäyttöveitsiä ja lusikoita.
raejuustoavokadoherkku
Ei kovin helppoa mutta mahdollista.

Eväät siis naamaan ja koira kasvattajan luokse parturiin. Vai mitä mieltä olette - joko oli ehkä aikakin?

Asiasta hurjempiin....
Jälleen kerran olen tekemässä oman elämäni historiaa ja lähdössä keväällä rajan tuolle puolen - Thaimaahan (vai Thaimaaseen?). Espanjaa kauempana en ole koskaan käynyt ja siihen on myös hyvä syy nimeltään lentopelko (ja raha.)
En vaan millään pysty käsittämään niitä faktoja, joiden avulla lentokone pysyy ilmassa niinkin pitkiä aikoja. Olen vahvasti sitä mieltä, että jos lentokoneella pääsee paikasta A paikkaan B ehjänä - on se ihan mieletön säkä! 
Ja Finnairilla lennettäessä tämä säkä on muita parempi.

Saadessani kuulla lentoyhtiön olevan joku muu kuin Finnair, ensimmäinen googlehakuni käsittikin sanat: "Thomas Cook onnettomuudet."
Mitään hälyttävää ei ensisilmäyksellä löytynyt, joten myös Thomas Cookilla on käynyt ilmeisen hyvä säkä lentojensa suhteen tähän asti.
Sanokaa nyt joku, että tuohon lentoyhtiöön voi luottaa?!

Rupesin katselemaan onnellisena rinkkoja/reppuja tuleevaa reissua varten ja löysinkin yhden silmää hivelevän jonka jo lähes tilasin. Käytännön karu puoli osui kuitenkin oivalla hetkellä silmiini:
"Lasten retkireppu. Soveltuu lapsille 2–6 vuotta."
Ei siis ilmeisesti sovellu aikuiselle 29 vuotta. Harmi.
(Tämän matkan suunnittelua en jättäisi minun vastuulleni...)

Viikonloppu on ollut mainio. Lapset olivat perjantaina siskoni hellässä huomassa ja eilen sain vaihdossa kolme lainalasta mukaan hakiessani omani kotiin.
Tämä lauma onkin pitänyt huolen siitä, ettei turhan tylsää ole ainakaan ollut.
On ollut myös melko viihdyttävää kuunnella kahden viisi vuotiaan pojan keskustelua siitä, kuinka sukat tulisi oikeaoppisesti viikata.
naperot <3
Aika hyvillä fiiliksillä siis alkavaan viikkoon.
Ja maanantaivalittajille tiedoksi - huomennahan on vähän niinkuin uusi perjantai kun loppiainen on jo kulman takana. ONNEA!

(Lähes) tipaton jokakuu?

No eihän se allasprojekti sitten kovin onnellisesti päättynyt - mikä tuskin tuli kenellekkään suurena yllätyksenä.
Koko illan vedenlämmitysprojektin jälkeen oli vihdoin hyvä mieli käydä nukkumaan ja aamulla herätä toteamaan, että allas on tyhjä.
Kyllä - altaassa oli vuoto ja KAIKKI epätoivoinen työ meni täysin hukkaan.

Kuinka ollakkaan, saimme kuin saimmekin allaskorjaajan paikalle nopealla aikataululla toteamaan, että vesipumppu oli haljennut. Kun allaspoika oli tehnyt pumpunvaihtoa 6 tunnin ajan ja saimme vihdoin täytettyä altaan (epätoivoisten lämmitysmenetelmien kera) uudelleen, huokaisi allaspoika syvään ja sanoi: "Täällä on kaksi vuotokohtaa lisää."
Muutaman huokauksen jälkeen oli pakko yrittää hokea itselleen, että "rahaa se vaan on."
Harmi vain ettei se kasva puissa....

Vaan kun pienet vastoinkäymiset siirtää sivuun niin jo on aihetta hymyynkin. Uuden vuoden juhlat menivät alun vaikeudesta huolimatta erinomaisesti.
Oli niiiiiiiiin ihanaa kun isolla porukalla kokoonnuttiin hauskanpidon äärellä.
Vaan tulipa JÄLLEEN kerran huomatuksi, ettei tuo viinalla läträäminen vain ole mun juttu.
Pari hassua juomaa kumosin, eikä nekään kummoiselta maistuneet.
Seuraavana päivänä lähinnä vain ottaa päähän kun ei osannut vetää edes kunnon hutikkaa ja sen parin turhan juoman takia ei sitten ole jaksamista/uskallusta laittaa treenaten, vaikka aikaakin vihdoin olisi.

Näinpä ajattelin, että miksipä sitten juoda kun viihdyn hippaloissa pelkän syntymähumalankin voimalla?
Ja hittojako tässä totaalikieltäytymiseen tarvitsee ryhtyä - lasi punkkua silloin tällöin kuulostaa erinomaiselta.
Vaan mitä juhlahumuun tulee - kuskin rooli kunniaan. <3

(Ja nyt te huolestuneet bilehilemuruset siellä - voin vannoa ettette tule huomaamaan juoneen ja juomatta jääneen muijan käytöseroa baari-illan aikana. Yhtä kilahtanut molemmin päin.)

En siis uskaltautunut eilen salille ihan vaan varmuuden vuoksi, mutta iltalenkki kotihuudeilla teki kuitenkin hyvää.

#katuvalotoiskivat
pimiää on
P.S. Onkse jumanpiude jo perjantai? JEI! <3
P.P.S. ja nyt ei kukaan ilonpilaaja tule kertomaan, että tänään on oikeesti maanantai.... eihän?

Rakas, sinusta on tullut hullukka

Tarkoitukseni oli keventää edellisen kirjoitukseni tuomaa negatiivista lehahdusta kertomalla onnellisia asioista, mutta jokseenkin hapan pe...